tiistai, 9. syyskuu 2008

Nyt se alkoi

 Niin. Siinäpä se. Nyt se alkoi. Nimittäin syysflunssailu! Kurkku on kuin hiekkapaperilla hiottu. Nenässä asuu joku alivuokralainen, keuhkoihin on pesiytynyt ikävä yskän poikanen. Mietin itsehoitona kahden välillä; tilkka konjakkia vai kuuma tee carmolis-tipoilla...

Jään arpomaan, katsomaan mihin päädyn.

-Sick and tired Katja

tiistai, 9. syyskuu 2008

Niih, pitikö olla hölmö

 Tunnen itseni känniääliöksi. Tunnen itseni enemmän kuin känniääliöksi. Melkeinpä voisin vannoa etten enää ikinä ota... Katsellaan seuraavalla kerralla. Anteeksi kaverit, maailmannainen, vai oliko se maailmannapa, kokeili jälleen rajojaan --> ei ne ole muuttunut edelleenkään mihinkään.

 Morkkis viikonlopusta, morkkis kun ei löydy aineistoa laulutunnille, morkkis kun ei jaksa tehdä koulutehtäviä, morkkis kun maksoin laskut pois, morkkis kun ei ole aikaa tehdä mitä haluaa... Mikä tämän päivän sana on? MORKKIS!!!!

 Hankitaan uusi elämä, sellainen mitä voisin elää tässä rinnalla. Toinen minä voisi olla tunnollinen, kiltti koulutyttö, toinen sitten voisi ilmaista itseään kaikella muulla!

Truly, madly, deeply Katja

keskiviikko, 3. syyskuu 2008

Kahvia, Kaljaa, Kahvia

Päättämättömyys on pahe. Kun kysytään "mitä sinä haluat?", saako vastata että "sitä mitä sinäkin". Ei tuo kyllä kuulosta ihan minulta?! Kyllä minä tiedän mitä minä haluan! Mutta en aina ymmärrä että oikeasti tiedän mitä haluan. Se mitä just tällä hetkellä haluan, on IRTIOTTOA! Se risteily kummittelee mielessä päivin öin. Miksi en muka voisi yksin mennä?! Minun pitää keksiä se syy mikä estää minua yksin menemästä. Voi damn!

-Katja

tiistai, 2. syyskuu 2008

Epäonnistumisia

Tunteet kaiketi pinnassa. Pieni (okei, korkeus 170cm) vastoinkäyminen ja inhottavaa tahtojen taistoa tunnin verran. Nyt itku silmässä. Voi Rane minkä teit! Sinä iso, karvainen, ihanan lutuinen, halittava rakkauteni kohde, miksi tänään kiukuttelit. Ihan kuin sääkin olisi ollut minua vastaan; vettä valui silmiin. Vai oliko ne epäonnistumisen katkerat kyyneleet?

Ei. Tämä nainen ei itke. Ainakaan miesten tähden. En edes sinun tähtesi Rane! No ehkä salaa tyynyn kulmaan voisin tipan lirauttaa. Ihan vain kokeillakseni miltä se tuntuu. Isot tytöt ei itke.

Until next time Hann Riesling!

-Katja

P.S. ratsastaessa saa vahvan selän ja letkeyttä lantioon!

tiistai, 2. syyskuu 2008

Feministin poikanen

 Mitä mitä? Minusta löytyi pieni feministin poikanen. Jostain syvältä sisältä se sikisi kesken problem based learning-istunnon. Siis miten se on mahdollista? Minä sovinistisista naisista sovinistisin. Ehkä hieman kärjisteltyä mutta kuitenkin.

Ensinnäkin. Mitä tekee nuoriso-opiskelijana mies, jolla ikää 55+? Mitä hän tekee sairaanhoitaja-opiskelijana? Sarviani peitellen nielen tämän olemassaolon. Mutta mikä oikeus hänellä on puuttua minun, siis MINUN, mielipiteisiini? Miksi se tyhmeliini ei ymmärrä sitä mitä minä sanon?! Olen ikäni panostanut ulosantiini ja ymmärrettävyyteeni. Kokemus kertoo että en ole ehkä selkein ihminen maailmassa, enkä tule olemaakaan. Mutta miksi tämä mies sai sappeni kiehumaan ja minun näkemään punaista? Hassua.

Ja kuinka ahkera opiskelija olenkaan. Miksi minulla on kännykkä, jossa on nettiyhteys? Voi miksi tunnit kuluvat netissä selaillen, kun pitäisi keskittyä johtamisen ja laatuosaamisen luentoon? Tai ylipäätänsä miksi koulu tarkoittaa samaa kuin; "tylsisty kuoliaaksi ja keksi hyviä tekosyitä jäädä kotiin makaamaan". Siitä saan nyt kärsiä. Kohta olen se säälittävä opiskelija-rukka, joita uudet opiskelijat osoittelevat ja toteavat toisilleen; "tuossa elävä esimerkki laiskasta opiskelijasta, tuosta ottakaa mallia (lue. älä ota mallia).

Kiitos ja anteeksi.

-Katja