Mitä mitä? Minusta löytyi pieni feministin poikanen. Jostain syvältä sisältä se sikisi kesken problem based learning-istunnon. Siis miten se on mahdollista? Minä sovinistisista naisista sovinistisin. Ehkä hieman kärjisteltyä mutta kuitenkin.

Ensinnäkin. Mitä tekee nuoriso-opiskelijana mies, jolla ikää 55+? Mitä hän tekee sairaanhoitaja-opiskelijana? Sarviani peitellen nielen tämän olemassaolon. Mutta mikä oikeus hänellä on puuttua minun, siis MINUN, mielipiteisiini? Miksi se tyhmeliini ei ymmärrä sitä mitä minä sanon?! Olen ikäni panostanut ulosantiini ja ymmärrettävyyteeni. Kokemus kertoo että en ole ehkä selkein ihminen maailmassa, enkä tule olemaakaan. Mutta miksi tämä mies sai sappeni kiehumaan ja minun näkemään punaista? Hassua.

Ja kuinka ahkera opiskelija olenkaan. Miksi minulla on kännykkä, jossa on nettiyhteys? Voi miksi tunnit kuluvat netissä selaillen, kun pitäisi keskittyä johtamisen ja laatuosaamisen luentoon? Tai ylipäätänsä miksi koulu tarkoittaa samaa kuin; "tylsisty kuoliaaksi ja keksi hyviä tekosyitä jäädä kotiin makaamaan". Siitä saan nyt kärsiä. Kohta olen se säälittävä opiskelija-rukka, joita uudet opiskelijat osoittelevat ja toteavat toisilleen; "tuossa elävä esimerkki laiskasta opiskelijasta, tuosta ottakaa mallia (lue. älä ota mallia).

Kiitos ja anteeksi.

-Katja